Kuinka käsitellä sisarusten viikkorahakiistat reilusti

"Ei oo reiluu! Emma sai enemmän kuin minä!" Jos sinulla on useampia lapsia, olet kuullut tämän valituksen. Sisarusten viikkorahakiistat ovat yleisimpiä perheriitoja – ja ne ovat itse asiassa arvokkaita opetushetkiä valepuvussa.

Miksi tasa-arvoinen ei aina ole reilua

Ensimmäinen asia, joka lasten täytyy ymmärtää, on että tasa-arvoinen ja reilu eivät ole sama asia. 12-vuotiaalla on erilaiset tarpeet, vastuut ja kyvyt kuin 7-vuotiaalla.

Vertaus todelliseen maailmaan: Aikuisetkaan eivät kaikki ansaitse samaa palkkaa. Kirurgi ansaitsee enemmän kuin lähihoitaja – ei siksi, että toinen olisi arvokkaampi ihmisenä, vaan kokemuksen, koulutuksen ja vastuutason vuoksi.

Kun selität tämän käsitteen varhain, opetat lapsille jotain tärkeää siitä, miten maailma toimii.

Ikäperusteinen lähestymistapa

Monet perheet käyttävät ikäperusteisia viikkorahoja – esimerkiksi 1 € per ikävuosi viikossa tai vastaavaa porrastusta. Tällä lähestymistavalla on etuja:

• Selkeät, objektiiviset säännöt, joista ei tarvitse kiistellä
• Sisäänrakennetut "palkankorotukset", joita lapset voivat odottaa
• Tunnustus siitä, että vanhemmilla lapsilla on yleensä enemmän menoja
• Nuoremmat lapset näkevät polun eteenpäin sen sijaan, että tuntisivat itsensä jumiin jääneiksi

Kun nuorempi sisarus valittaa, voit viitata sääntöön: "Kun olet 10, saat saman summan kuin veljesi saa nyt."

Työhön perustuva lähestymistapa

Toinen malli sitoo ansiot suoraan vaivannäköön. Jokaisella lapsella on ikänsä mukaisia askareita, ja heidän ansionsa heijastavat sitä, mitä he suorittavat.

Tämä lähestymistapa opettaa erilaisia asioita:

• Tulot liittyvät vaivannäköön
• Hallitset omia ansioitasi
• Muista valittaminen ei muuta omaa tilannettasi

Avain: Varmista, että askareiden jako on aidosti ikään sopiva. 6-vuotiaan ei pidä odottaa tekevän samoja tehtäviä kuin 12-vuotiaan.

Kun kiistoja syntyy: Käsikirjoitus

Tässä on kehys väistämättömän "ei oo reiluu" -keskustelun käsittelyyn:

Vaihe 1: Tunnusta tunteet
"Kuulen, että olet turhautunut. Voi tuntua epäreilulta, kun jollain muulla on enemmän."

Vaihe 2: Selitä perusteet
"Siskosi on vanhempi, mikä tarkoittaa, että hänellä on enemmän vastuita ja enemmän menoja. Siksi hän ansaitsee enemmän."

Vaihe 3: Keskity siihen, mitä he voivat hallita
"Puhutaanpa siitä, mitä SINÄ voit tehdä. Haluaisitko ansaita enemmän ottamalla ylimääräisen tehtävän?"

Vaihe 4: Yhdistä tulevaisuuteen
"Kun olet hänen ikäisensä, viikkorahasi on samanlainen. Olette samalla polulla, vain muutaman vuoden erolla."

Yleisiä virheitä vältettäväksi

1. Valituksille antaminen periksi
Jos valittaminen tuottaa tulosta, opetat että valittaminen toimii. Pysy järjestelmässäsi.

2. Kilpailun luominen
Vältä sisarusten töiden vertailua suoraan. "Veljesi teki kolme askareeta tänään" luo kaunaa, ei motivaatiota.

3. Salaiset viikkorahat
Jotkut vanhemmat yrittävät välttää konfliktia pitämällä viikkorahat yksityisinä. Tämä yleensä kostautuu – lapset puhuvat, ja salaisuuksien paljastuminen tuhoaa luottamuksen.

4. Sääntöjen muuttaminen yhdelle lapselle
Jos säännöt eroavat sisarusten välillä, anna selkeät perusteet miksi. "Sinulla on myöhäisempi nukkumaanmenoaika, koska olet vanhempi" on sama logiikka kuin viikkorahaeroissa.

Läpinäkyvyysratkaisu

Paras lähestymistapa on radikaali läpinäkyvyys. Kun lapset ymmärtävät tarkalleen, miten järjestelmä toimii, kiistat vähenevät dramaattisesti.

Harkitse perheneuvottelua, jossa:

• Selität viikkorahasäännöt selkeästi
• Näytät miten ne koskevat jokaista lasta
• Sallit kysymykset ja keskustelette reiluudesta
• Sitoudut soveltamaan sääntöjä johdonmukaisesti

Kun säännöt ovat näkyviä ja johdonmukaisia, lapset oppivat hyväksymään ne – vaikka eivät rakastaisikaan lopputulosta.

Hopeareunus

Sisarusten viikkorahakiistat eivät ole vain ongelmia ratkaistavaksi – ne ovat tilaisuuksia opettaa elämäntaitoja: neuvottelua, sääntöjen hyväksymistä, viivästettyä tyydytystä ja ymmärrystä siitä, että reiluus ei aina tarkoita tasa-arvoa.

Lapset, jotka oppivat nämä läksyt kotona, ovat paremmin valmistautuneita työelämään, ihmissuhteisiin ja aikuiselämän yleiseen epäreiluuteen.